Yhteystiedot

Rippikoulutyö
PL 226
33101 Tampere

Pikakysely

Joko riittää lumen tulo?

Päivän sana

22.02.2012 | 1 Piet. 4:1-2, Tuhkakeskiviikko

Kun siis Kristus on ruumiissaan kärsinyt, niin olkaa tekin valmiita kärsimään, jotta eläisitte jäljellä olevan maallisen elämänne Jumalan tahdon mukaisesti ettekä ihmisten himoja seuraten.

Virsi 54:1

Käykäämme nyt Jerusalemiin
ja yhdessä paastotkaamme
ja Jeesusta kärsimystiellänsä
nyt nöyrästi seuratkaamme.
 

Monisteet/infopaprut

Lauantaina 21.1. jaettu moniste:

JUMALANPALVELUSOPETUS RIPPIKOULURYHMÄ 24/2012

Suomalaisessa luterilaisessa kirkollisessa perinteessä vietetään nykyisin kirkoissamme sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä Messua. Joskus kirkoissa vietetään myös Sanajumalanpalvelusta, joka eroaa Messusta siinä, että se ei sisällä ehtoollisosuutta ollenkaan. Aiempina vuosikymmeninä sanajumalan palvelus oli tavallisempi ja ehtoollista juhlittiin vain harvoin. Tulevalla ensi kesän rippileirillä juhlimme myös jumalanpalvelusta joka päivä, ja te nuoret myös osallistutte vuorotellen tämän jumiksen toteuttamiseen papin, kesäteologin tai kanttorin ohjauksessa.

Jumalanpalveluksessa käyttäydytään aina asiallisesti pukeutumisesta alkaen. Kirkkoon ei ole sopivaa tulla olkapäät tai sääret paljaina, ja herra-puoliset henkilöt ottavat lakin pois päästä kirkkoon tullessaan. Jumalanpalveluksen aikana noustaan seisomaan muun seurakunnan mukana, ja lauletaan mukana sekä lausutaan yhdessä seurakunnan yhteisiä osuuksia. Kännykkää ei räpelöidä ja se pidetään äänettömällä ja näkymättömissä. Kavereiden kanssa ei supista eikä naureskella. Vaikka itse et ottaisikaan jumista mitenkään vakavasti, vieressäsi istuva henkilö saattaa niin tehdä. Yritetään muistaa, että elämme täällä maailmassa toistemme kanssa ja joukossa.

Jumalanpalveluksen rakenne, esimerkkinä messu 22.1; kolmas sunnuntai loppiaisesta:

  • laitan sulkuihin ne osuudet, joita leirijumalanpalveluksessa ei ole. Tähdellä merkityissä kohdissa seurakunta NOUSEE SEISOMAAN

Johdanto:

  • Alkuvirsi 510
  • Alkusiunaus
  • Johdantosanat: tähän tulee yleensä jotakin kirkkovuoden aiheesta, joka esimerkkimessussamme on: Jeesus herättää uskon. Leirillämme käymme läpi kirkkovuoden tärkeimpiä pyhiä, kuten adventti, joulu, loppiainen, paastonaika, pääsiäinen… Jokaiselle pyhälle kirkkovuodessa on teemat ja tekstit sekä rukoukset kirkkokäsikirjassa. Myös liturgiset värit vaihtuvat kirkkovuoden kulun mukaan. Tästäkin voidaan johdannossa mainita. Nyt esimerkiksi on vihreän värin aika.
  • Yhteinen rippi: Synnintunnustus (koko seurakunta yhdessä 704), synnintunnustus voidaan myös laulaa. Virsikirjan takaosan harmailta sivuilta löytyy synnintunnustuksen sanat. Synninpäästön lukee pappi. Kiitosrukous lausutaan kaikki yhdessä.
  • (Päivän psalmi luetaan joskus, tai se voidaan myös laulaa, kirkkomuusikko yleensä tekee tämän.)
  • (Herra, armahda-hymni).  
  • (* Kunnia ja kiitosvirsi pyhälle kolminaisuudelle, numero 728 harmailla sivuilla)
  • Päivän rukous, pappi lukee. 

Sana

  • Ensimmäinen Raamatun lukukappale (5.Moos. 32:36-39). Tämä teksti on yleensä vanhasta testamentista. Kirkkokäsikirjassa on määrätyt ja valitut tekstit kolmeksi vuodeksi. Nyt elämme kolmannen vuosikerran aikaa. Kirkkovuoden alkaessa adventtina vaihdamme vuosikertaa. 
  • Vastausmusiikki
  • Toinen Raamatun lukukappale (2.kor.1:3-7), joka on yleensä uuden testamentin kirjeistä eli epistola-teksteistä.
  • Päivän virsi 442.
  • * Evankeliumiteksti (Mark.1:29-39). Pappi lukee tämän yleensä saarnastuolista.
  • Saarna
  • * Uskontunnustus. Lausutaan yhteen ääneen. Teksti löytyy virsikirjan takakannesta. Tämä kuuluu myös rippikoulun ulkoläksyihin!
  • Yhteinen esirukous. Tässä yhteydessä ilmoitetaan seurakunnalle myös kastetut, avioliittoon kuulutetut ja hautaan siunatut seurakunnan jäsenet. Rukouksessa tuomme Jumalalle kaikki yhteiset asiamme.

(Ehtoollinen)

  • Alkaa uhrivirrellä, 502. Sen aikana kerätään kolehti.
  • Ehtoollisjaksoa voit seurata käsiohjelmasta. Sen aikana noustaan seisomaan kaksi kertaa: Pyhä-hymnin ja Jumalan karitsa-hymnin aikana. Myös Isä meidän rukoukseen yhtyy koko seurakunta. Ehtoollisen asettamisen kohta on erityisen pyhä hetki. Erityisesti silloin kuuluu käyttäytyä aikuisen asiallisesti! 
  • Ehtoollisen jaon aikana voit tulla alttarille siunattavaksi, mutta et voi vielä omin päin nauttia ehtoollista, vaan vasta konfirmaation jälkeen.
  • Ehtoollisjakso päättyy kiitosrukoukseen.

Päätös

  • * Ylistys.
  • * Siunaus. Pappi lukee Herran siunauksen koko seurakunnalle.
  • Päätösmusiikki, virsi 511
  • Pappi lausuu vielä: Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten!